Tietoa

Hieronta Solmu

Koulutettu hieroja Kari Solehmainen

    • Hierojan Ammattitutkinto (Kuopion hierojakoulu rek.nro: 50605853048)
    • Nivelten liikkuvuuden edistäminen (Kuopion hierojakoulu, osana ammattitutkintoa)
    • Urheiluhieronta (Kuopion Hierojakoulu)
    • Liikuntalääketieteen perusopinnnot (Itä-Suomen yliopisto)
    • Urheiluhieroja (Hierojan erityisammattitutkinnon osa SAKKY)
  • Kivun hoito (Hierojan erityisammattitutkinnon osa SAKKY)

Hieronta Solmun arvot

Luottamus

Kaikki hoitoon ja hoitotapahtumaan liittyvät asiat ovat luottamuksellisia ja jäävät asiakkaan ja hierojan välisiksi. Toimintani perustuu asiakkaan ja hierojan väliseen keskinäiseen luottamukseen, joka on rikkomaton.

Ammattitaito

Pidän hankkimaani ammattitaitoa yllä ja opiskelen monipuolisesti uusia taitoja, jotka hyödyntävät asiakkaitani. Päämääräni on kehittyä jatkuvasti paremmaksi hierojan ammatissa sekä monipuolistaa ammattitaitoani. Toimin ammatissani aina niin että asiakkaan hyvinvointi paranee hieronnan ja ohjauksen kautta.

Joustavuus

Yrityksessäni toimitaan joustavasti niin hieronta-aikojen ja hieronnan suhteen. Hierontasuunnitelma tehdään yhteistyössä hierojan ja hierottavan kanssa. Asiakas voi aina esittää toivomuksia hieronnan suhteen myös hieronnan aikana. Mikäli sopivaa hieronta-aikaa ei löydy nettiajanvarauksessa asiakas voi aina ottaa yhteyttä minuun henkilökohtaisesti sopiakseen hänelle parhaiten sopivan hieronta-ajan.

Sivun alkuun

Hieronta Solmun yhteistyökumppanit

Marjaana Pitkänen

Aikuisten SM-viestimitaleita 8 kpl. Nuorten SM-mitaleita 14 kpl. Maailman cup tasolla paras sija 33, skandinavia cupissa 4. Edustaa Oulun Hiihtoseuraa.

Marjaana Pitkänen Lahti hiihdon MC 2018

Marjaana Pitkänen Lahti hiihdon MC 2018

Wänäri Cowboys

Wänäri Cowboys on Suomen vanhin beach volley -seura (perustettu 1993 ja rekisteriin hyväksytty 1994). Seuran kotipaikka on Kuopio ja nimessä mainittava Wänäri tulee legendaarisesta Väinölänniemen uimarannasta, jossa seura sai alkunsa. Nykyisellään seuran kotikentät löytyvät Matkailukeskus Rauhalahdesta.

Kuopion Puuveneveistäjät ry

Kuopion Puuveneveistäjät ry on vuonna 2015 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää puuvenekulttuurin säilymistä. Puuveneveistäjien Veistämö sijaitsee Savisaaressa.

Sivun alkuun

Tietoa hierontaan tuleville

Klassinen hieronta

Klassisella hieronnalla käsitellään kehon pehmytosia erilaisilla hierontaotteilla. Se poistaa lihaskireyksiä ja laukaisee kehosta jännityksiä. Lihasongelmia voi aiheuttaa liian kova rasitus sekä huonot tai staattiset työasennot. Hieronnalla voidaan lievittää kipuja ja rasitustiloja, jotka ovat aiheutuneet toistuvista liikkeistä tai vääristä työasennoista. Klassinen hieronta aktivoi kehon aineenvaihduntaa ja parantaa pintaverenkiertoa. Se on luonnonmukainen hoitomenetelmä erilaisiin akuutteihin lihasvaivoihin, mutta myös hyvä ennaltaehkäisevä hoitomuoto ja stressin lievittäjä. Voit valita pidemmän hieronta-ajan kokovartalohierontaan. Lyhyemmät ajat sopivat jonkin lihasryhmän kuten niskan, hartioiden, selän tai jalkojen hierontaan.

Urheiluhieronta

Urheiluhieronnasta kuvitellaan yleisesti että se on aina voimakasta ja poikkeaa paljon klassisesta hieronnasta. Näin ei kuitenkaan ole vaan käsittelyn voimakkuus riippuu aina halutusta lopputuloksesta, harjoittelutilanteesta ja hierottavan omasta mieltymyksestä. Jokaiselle ihmisellä on yksilöllinen hieronnasta palautumiskyky, joka täytyy ottaa huomioon hieronnan ajoituksessa ja voimakkuudessa. Väärin tehty tai ajoitettu hieronta voi viedä tehot seuraavasta harjoituksesta tai kilpailusta. Käytetyt tekniikat ovat samoja kuin klassisessa hieronnassa pienin lisäyksin. Annettu hieronta voi olla kilpailuun valmistavaa taputuksin ja ravisteluin annettua enintään puolituntia kestävää lihaksia aktivoiva hierontaa tai vaikkapa rentouttavaa – koko keholle pelkästään kevyin sivelyin tehtyä hierontaa. Yleensä palauttava tai muokkaava urheiluhieronta kohdistuu tarkemmin eri lihaksiin ja hieronta keskitetään siihen osa-alueeseen lihaksistossa missä ongelmat ilmenevät. Lisäksi käytetään poikittaishierontaa sekä erilaisia passiivisia- ja esim. MET-venytystekniikoita. MET-tekniikan avulla venytykset ovat tehokkaampia kuin itse tehtynä ja se voidaan kohdentaa tarkemmin haluttuihin lihaksiin. Voimakkaalla muokkaavalla hieronnalla pyritään palauttamaan lihasten joustavuus ja saamaan lihaksien veren- ja nestekierto toimimaan normaalilla tavalla. Palauttavalla hieronnalla edes autetaan lihasten rentoutumista ja siten pyritään nopeuttamaan lihasten palautuminen harjoituksesta tai kilpailuista. Hieronnasta on myös apua rasituksesta johtuneisiin kipuihin. Se tuo helpotusta penikkatautiin ja auttaa lihaskireyksistä johtuviin kipuihin. Urheiluhieronta on hyvä apu lihashuoltoon yhtä hyvin kuntoilijoille kuin aktiiviharrastajille ja kilpaurheilijoille.

Syitä tulla hierontaan

  • lihasperäinen kipu
  • lihasjännitykset jotka aiheuttavat lihasten kovettumista, jäykkyyttä ja joskus jopa kipua
  • lihasperäinen päänsärky.
  • stressi
  • ääreisosien halvaukset
  • nivelreuma, lihasreuma ja kihti jotka eivät ole tulehdusvaiheessa
  • arpikudos (esim. urheiluvamman aiheuttamat)
  • sidekudosmuodostelmat
  • ummetus

Hieronnan vasta-aiheet eli kontraindikaatiot

  • ihon bakteeritulehdus
  • laskimotukokset ja suonikohjut (niiltä osin ei voi hieroa)
  • pahanlaatuiset kasvaimet (tarvitaan lääkärin lupa)
  • keskushermostoperäiset halvaukset
  • verenvuototauti
  • tarttuvat ihotaudit, palovammat, sädehoito
  • kortisonilääkehoito jos on kestänyt pitkään ja ohentanut ihoa
  • akuutit (alle 72h) pehmytkudosvammat (haavat, venähdykset, ruhjeet, repeämät)
  • tyrä (sitä ei saa hieroa)
  • suurentuneet imurauhaset
  • huonontunut verenkierto raajoissa (diabeteksen seurauksena)
  • flunssan akuuttivaihe
  • kuume
  • osteoporoosi

Hieronnan vaikutukset

Hieronnan vaikutukset lyhyesti

  • Lämpövaikutus: hieronnassa syntyy kitkan vaikutuksesta hierottavalle iholle lämpöä.
  • Pumppuvaikutus: laskimo- ja lymfakierron suuntaisesti tehdyt hierontaliikkeet edistävät nesteiden virtausta.
  • Lisääntynyt kudosten läpäisevyys: hieronnan aiheuttama kudokseen kohdistuva paine avaa kudosten solujen kalvoihin aukkoja parantaen solun aineenvaihduntaa.
  • Venytys: Passiivisella venytyksellä hieroja voi kohdistaa venytyksen tiettyyn lihakseen tai sen osaan.
  • Arpikudosten ”rikkominen”: hieronnalla voidaan palauttaa sidekudostuneen lihaksen supistumiskyky ja normaalin sidekudoksen elastisuus.
  1. Lähde: Oppimateriaali Kuopion hierojakoulu 2016

Tarkemmin hieronnan vaikutuksista.

Hieronnassa liu’utetaan käsiä hierottavan iholla, jolloin iho lämpenee kitkan vaikutuksesta. Kitkan määrää voidaan säännöstellä sen mukaan mitä väliainetta käytetään ja kuinka paljon sitä käytetään. Kitkaa syntyy myös eri kudoskerrosten välillä niiden liikkuessa toistensa suhteen. Näitä kerroksia ovat esim. ihonalainen rasvakudos, lihaskalvot, lihakset ja luut. Lämmön vaikutuksesta mikroverenkierto paranee. Samalla vapautuu erilaisia hormoneja aiheuttaen kemiallisen reaktion ja sitä kautta lämmön nousun. Lämpövaikutus ei ole kuitenkaan hieronnan pääasiallinen vaikutus vaan lämpövaikutuksen saa helpommin fysikaalisilla hoidoilla kuten lämpöpakkauksilla, infrapunalampuilla tai yksinkertaisesti saunomalla.

Hieronnassa lämpö syntyy käsien ja ihon välisestä kitkasta

Hieronnassa lämpö syntyy käsien ja ihon välisestä kitkasta

Yksi tärkeimpiä hieronnan vaikutus on pumppuvaikutus, joka parantaa aineenvaihduntaa. Hieronta lisää laskimoverenkiertoa ja erityisesti imu- eli lymfakiertoa. Lymfakierron parantamiseen on kehitetty aivan oma erikoishieronta. Hierontaa voidaan käyttää esimerkiksi operaatioiden jälkeisen turvotuksen hoitoon. Laskimo- ja Imunestekierron suuntaisesti tehdyt hierontaliikkeet vilkastuttaa paluukiertoa ja samalla lisää myös valtimoverenkiertoa. Hieronnan avulla edistetään näin myös valtimoverenkierron pääsyä kudoksiin. Hieronnan seurauksena nesteen määrä verenkierrossa lisääntyy ja sen seurauksena virtsan eritys lisääntyy. Hieronta vapauttaa histamiinia ja serotoniinia sekä muita hiusverenkiertoa sääteleviä aineosia. Tämä näkyy ihon punoituksena hieronnan aikana. Hiussuonistossa tapahtuva laajeneminen voi hetkellisesti alentaa verenpainetta. Tämä vaikutus on kuitenkin usein vain paikallista ja varsin lyhytaikaista.

Hieronnalla voidaan venyttää pehmytkudoksia. Lihaksen venyttämisen kannalta hieronta tarjoaa huomattavasti tehokkaamman vaihtoehdon kuin omatoiminen venyttely. Hieronnalla venytys voidaan kohdistaa tiettyyn osaan lihasta. Omatoimisessa venytyksessä pystytään venyttämään vain koko lihasta kerralla, jolloin venytyksen teho esim. lihaksen päihin voi jäädä heikoksi. Yksi etu on että hieronnan avulla lihasta voidaan venyttää riippumatta nivelten liikkuvuudesta.

Lihaksen pään hieronta

Lihaksen pään hieronta

Arpikudoksia voi syntyä joko vammojen tai ylirasituksen seurauksena. Ne heikentävät lihasten elastisuutta ja voi rajoittaa lihasten sekä nivelten liikkuvuutta. Syvässä hieronnassa lihasten säikeitä venytetään toisiinsa nähden ja näin saadaan aikaan tehokas venytys. Säikeiden loitontuessa toisistaan lihaksen nestekierto paranee ja mahdolliset kiinnikkeet rikkoutuvat. Syvällä kitkahieronnalla voidaan rikkoa lihaksissa olevia kiinnikkeitä ja arpikudoksia ja näin normalisoida lihaksen liikkuvuuden ja elastisuuden.

Toistuva ja pitkällinen staattinen lihasjännitys kovettaa lihakset ja niiden elastisuus heikkenee. Lihasten käyttämättömyys taas johtaa lihasten surkastumiseen ja sen seurauksena elastinen sidekudos häviää. Hieronnan avulla voidaan venyttää pehmyt kudoksia joka suuntaan siten että elastisuus saadaan palautettua.

Hieronnalla on myös hermostoon kohdistuvia vaikutuksia. Hieronnassa lihakset rentoutuvat ja lihastonus pienenee. Hierottava rentoutuu myös psyykkisesti ja monesti hieronta koetaan unettavaksi. Psyykkisestä jännityksestä tai asennosta johtuvat niska- ja hartia kivut ilmenevät usein päänsärkynä ja huimauksena. Voi olla ettei edes tiedosteta niiden johtuvan jännityksestä. Lihaksissa ei välttämättä ole edes kipuja. Hieronnan jälkeen lihasten toiminnan normalisoituessa voi tuntua kipua. Monesti tämä voi olla ensimmäinen askel tietoisuuteen oman kehon lihasten tilasta.

Hieronta rentouttaa

Hieronta rentouttaa

Kun lihaksia käytetään ne jännittyvät ja lihaksen säikeet painautuvat tiiviisti yhteen. Lihaksen rentoutuessa säikeet erkanevat toisistaan. Yleensä rentoutuminen saavutetaan levolla. Jos lihakset eivät saa lepoa kovan urheiluharjoittelun, fyysisen työn jatkuvan kuormituksen tai psyykkisen paineen vuoksi täytyy rentoutumista edistää muilla keinoin. Venytykset on hyvä tapa rentouttaa lihaksia. Venytys voidaan tehdä omatoimisesti tai hierojan tekemänä. Omatoimisessa venyttelyssä nivelet rajoittavat venytystä. Hieronnassa venytys tapahtuu mekaanisesti ja se voidaan suunnata eri suuntiin lihaksissa. Lisäksi venytys voidaan kohdistaa esimerkiksi pitkittäissuuntaan lähelle kiinnityskohtia. Tämä on tärkeää koska juuri kiinnityskohdat rasittuvat eniten lihasta jännitettäessä.

Lähteet:

  1. J.Ylinen, M. Cash  H. Hämäläinen, Urheiluhieronta, 1995
  2. Arponen & O. Airaksinen, Hoitava hieronta, 2014

Sivun alkuun

MET- ja MRC-venytykset

MET (Muscle Energy Technique)

MET tekniikassa hieroja tekee lihaksille passiivisia venytyksiä. Niveliä taivutetaan passiivisesti niin pitkälle että lihasvastus lisääntyy selvästi tai asiakkaasta alkaa tuntua epämiellyttävältä. Hieroja lukitsee venytyksen tähän paikkaan. Tämän jälkeen hoidettava tekee aktiivisen yrityksen liikuttaa niveltä vastakkaiseen suuntaan venytyksestä noin 20-30% maksimivoimastaan. Hieroja pitää niveltä liikkumatta hoidettavan tekemää liikettä vastaan. Lihasta jännitetään 5-10 sekuntiin riippuen lihaksen koosta. Tämän jälkeen hoidettava rentouttaa lihaksen. Hetken kuluttua lihas venyy lisää hierojan kääntäessä niveltä pidemmälle kuin ensimmäisessä venytyksessä. Tämä toistetaan niin monta kertaa kuin kehitystä tapahtuu. Trauman seurauksena vaurioituneeseen lihakseen tämä voi olla joskus liian kivuliasta. Silloin venytys tehdään vastavaikuttajalihaksiin (antagonisti- lihaksiin). Esivenytys tehdään samalla tavoin kuin yllä mutta hoidettava jännittää samaan suuntaan kuin venytys tehdään. Tämän vaikutuksena venytyksen puoleiset kipeät lihakset rentoutuvat. Nyt lihasta voidaan taas venyttää lisää. Tämä toistetaan useita kertoja.

MET-venytys pakaralihakselle

MET-venytys pakaralihakselle

MET venytyksiä voidaan tehdä monille eri lihaksille. Tyypillisimmillään sitä käytetään takareiden, etureiden, lonkan koukistaja-, pohje- ja pakaralihasten venytykseen. Tämä on todella tehokas tapa venyttää lihaksia ja parantaa liikkuvuutta. Se paranee huomattavasti tehokkaammin kuin itse tehdyillä aktiivisilla venytyksillä. Venytykset voidaan tehdä, vaikka hieronnan lopuksi, jolloin lihakset saadaan rentoutumaan mahdollisimman hyvin. Näiden venytysten jälkeen omatoiminen venyttely auttaa pitämään saavutettua liikkuvuutta yllä.

MRC (Maximal Resisted Contraction)

Jos MET-tekniikalla ei päästä riittävään venytykseen on MRC-tekniikka vieläkin tehokkaampi tapa tehdä passiivisia venytyksiä. Siinä hoidettava käyttää maksimivoimaansa. Tämä ei tietenkään voi ylittää hierojan pitovoimaa. Kun nivel on taivutettu venytysasentoon hoidettava lisää voimaa venytystä vastaan hitaasti maksimiin saakka. Lihas pidetään jännityksessä noin 10 sekuntia ja jännityksen annetaan vapautua hitaasti. Äkkinäisiä nykäyksiä ei saa tehdä kumpaankaan suuntaan ettei lihas jännity uudestaan. Tämä tapa on erityisen hyvä loukkaantumisen jälkeisten lihassäikeiden välille syntyneiden kiinnikkeiden venyttämiseen ja jopa rikkomiseen. Esivenytys pitää tehdä aina maksimaalisesti ettei lihas kramppaa venytyksen aikana. Jännityksen vapauttamisen jälkeen hieroja ottaa lihaksesta taas löysät pois ja venytys-jännitys toistetaan 3…5 kertaa. Tällä tavalla voidaan myös vahvistaa lihaksia loukkaantumisen jälkeisessä kuntoutusvaiheessa.

LÄHDE:

Ahonen J. & muut. Lihashuollon tukitoimet. Valmennuskolmio Oy. Jyväskylä 1990.

Sivun alkuun

TENS-hoito

(TNS-hoito = Transkutaatinen neurostimulaatio)

TENS lyhenne tulee englannin kielisistä sanoista Transcutaneus Electric Nerve Stimulation. Sillä tarkoitetaan ihon pinnalle annettavaa sähköistä ärsykettä. Sähkö kulkee laitteen ihonpinnalle asettavien elektrodien välillä aiheuttaen hermoärsytystä. Teho perustuu nk. porttiteoriaan, jossa paksujen ja nopeiden sensoristen säikeiden sähköärsykkeellä vähennetään ohuempien nosiseptiivisten säikeiden kautta tulevaa kiputuntemusta selkäydintasolla.

TENS -hoitoja on tutkittu paljon ja sitä pidetään hyvänä vaihtoehtona kipulääkkeille. Hoitotuloksia voidaan saavuttaa nopeastikin mutta viimeistään kuudennen hoitokerran jälkeen kivun pitäisi olla poissa. Kipu voi olla poissa muutamia kymmeniä tunteja tai se voi poistua jopa kokonaan pitkäksikin aikaa.  Sähkökipuhoitoa voidaan antaa hieronnassa joko esihoitona tai varsinaisen hieronnan jälkeen. Suositeltu hoitoaika kerrallaan on 15-30 minuuttiin, tyypillisesti 30 minuuttia. Perinteisessä TENS-hoidossa käytetään korkeaa 50-100MHz taajuutta. Hoidossa voidaan käyttää erilaisia pulssimuotoja, joissa pulssin kestoaikaa voidaan säätää. Jos perinteinen TENS- hoito ei tehoa hoitoa voidaan antaa myös pienellä pulssitaajuudella, jolloin puhutaan sähköisestä akupunktiosta. Tällä tavoin toteutetulla hoidolla kipu voi pysyä kauemmin poissa kuin perinteisellä korkeataajuisella hoidolla. Kuitenkaan kaikille TENS-hoito ei ole tehokas hoitomuoto. TENS-hoitoa voidaan käyttää esimerkiksi akuuttiin ja krooniseen kipu (nivel- ja lihaskivut), leikkausten jälkeisiin kipuihin, aavesärkyyn, iskias -vaivoihin ja vyöruusuun.

Eniten hoidon tehoon voidaan vaikuttaa iholle asetettavien elektrodien sijoittelulla. Tätä varten hoitoa toteuttavilla terapeuteilla on pitkäaikaisiin kliinisiin testeihin perustuvia ”karttoja” joiden mukaan elektrodit asetetaan iholle. Elektrodit voidaan asettaa myös trikkeripisteisiin. Tätä tapaa käytetään varsinkin sähköisessä akupunktiossa. Toinen tärkeä hoidossa asetettava parametri on virran intensiteetti. Yleensä tulisi säätää siten että se on hoidettavan sietokyvyn kynnyksellä.

Elektrodien sijoittelu akuutin niskan alueen kivun hoidossa.

Hoitoa ei voida antaa henkilöille joilla on sydämentahdistin tai jolla on vakava sydänsairaus. Metallia ei myöskään saa olla hoitoalueella. Myös tuntopuutos (esim. diabeteksen seurauksena) voi olla este TENS -hoidon käyttämiseen. Hoitoa ei voida antaa epileptikolle pään ja niskan alueelle ja suoraan luun päälle annettuna se voi aiheuttaa kipua. Myöskään ensimmäisten raskausviikkojen aikana ei suositella TENS -hoitoja. Joillakin voi olla myös huono sähkön sieto, joille sähköhoito ei sovi.

LÄHTEET:

  1. Arponen & O. Airaksinen, Hoitava hieronta, 2014
  2. Ahonen J. & muut. Lihashuollon tukitoimet. Valmennuskolmio Oy. Jyväskylä 1990.
  3. Ottoson, David. Pain Treatment by Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation (TENS): A Practical Manual (Kindle Locations 4-5). Springer Berlin Heidelberg. Kindle Edition.
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Porttikontrolliteoria,Online

Sivun alkuun

ULTRAÄÄNIHOITO

Ultraäänihoidossa kudokseen johdetaan korkeataajuista värähtelyä, joka aiheuttaa kudoksen lämpenemistä. Yleisimmin käytetyt ovat 1MHz ja 3MHz. Pinnallisiin hoitoihin käytetään korkeampaa 3MHz taajuutta ja jos halutaan hoitaa syvemmällä olevia kudoksia, käytetään matalampaa 1MHz taajuutta, joka etenee kudoksessa syvemmälle. Ultraääntä voidaan myös pulssittaa eli tehoa kytketään välillä pois päältä. Tätä käytetään akuuttien ja paranemassa olevien kudosvaurioiden hoitoon, kun kudoksen ei haluta lämpenevän. Akuuttina kudosvauriota pidetään, kun vamma on syntynyt alle kaksi viikkoa sitten. Tällöin voidaan käyttää pulssitusta, jossa tehoa pulssitetaan 10-20%. Kudosvaurio joka on syntynyt 2-6 viikko sitten pidetään paranemassa olevana vammana. Tällöin käytetään pulssitusta, jossa teho on päällä 50% ajasta. Yli kuusi viikko sitten syntyneet vammat ovat kroonisia ja niitä hoidetaan jatkuvalla ultraäänellä.

Ultraäänihoidossa ainoa vaikutus ei ole lämpö vaan ultraäänen vaikutukset soluihin ovat monimuotoisempia. Sen on todettu nopeuttavan luun murtumien paranemista ja parantavan luun murtuminen luutumisprosessia. Myös jännevammojen paranemiseen ultraäänihoidoilla on myönteinen vaikutus. Ultraääni hoidolla alennetaan lihasten jännitystä, lievennetään kipuja ja se hillitsee tulehdusreaktiota. Lisäksi aineenvaihdunta ja imunestekierto vilkastuu. Sillä on verisuonia laajentava vaikutus ja solukalvojen Ca-ionien diffuusio solukalvon läpi kasvaa. Myös kudosten pH-arvon muuttuminen emäksisempään suuntaan, jolloin niiden hapensaanti paranee.

Sitä kuinka syvälle kudokseen hoito vaikuttaa voidaan säätää tehoa-asetuksella. Tehosäätöalue on tyypillisesti 0,2…2,0 W/cm 2. Ultraäänen johtamiseen kudokseen käytetään ultraäänipäätä, jota liikutellaan hoidettavan kohdan päällä. Hoidossa käytetään pään ja ihon välissä väliainetta – geeliä, joka parantaa ultraäänen absorboitumista kudokseen.

Ultraäänihoitoa annetaan sarjahoitona, jolloin sen teho on parhaimmillaan. Akuutissa vammassa hoitoa olisi hyvä antaa kerran päivässä muutamien päivien ajan. Kroonisessa vammassa hoitoa annetaan 2-3 kertaa viikossa. Hoidon kesto on 1 minuutista 15 minuuttiin riippuen siitä kuinka laaja hoidettava alue on.

Ultraäänihoidon vasta-aiheet

  • tulehdukset
  • tuoreet vammat (alle 72h)
  • iskeeminen kudos
  • potilaan huono kommunikointikyky
  • sydän- ja verisuonitaudit sekä rytmihäiriöt voivat olla vasta-aihe
  • verenvuotovaara esim. verenpurkauma
  • alueet, johon on kohdistunut rtg säteilyä tai sädehoitoa
  • paikalliset valtimosairaudet (alueella veren vähyys)
  • ihomuutokset
  • pahanlaatuiset kasvaimet
  • raskaus (kohdun alueelle)
  • sydämen tahdistin
  • sisäinen proteesi esim muoviosa
  • tuberkuloosi
  • hemofilia eli verenvuototauti
  • akuutti tartuntatauti

Ultraäänihoidon aiheet

  • kivun lievitys
  • pehmytkudosvauriot
  • jännevauriot, nivelkapselit, ligamentit (nyrjähdykset, revähtymät)
  • arpikudos (esim. revähtymän jälkitila)
  • avohaavat (säärihaavat / painehaavaumat)
  • aavesärky
  • neuropatia (ääreishermojen toimintahäiriöt)
  • discus prolapsi (välilevyn pullistuma)

Ultraääntä ei voida käyttää:

  • keskushermoston alueella
  • takaraivon ja selkäytimen alueella
  • sydämen lähellä
  • silmien, nenän ja korvan sekä kaulan etuosan alueella
  • genitaalia-alueella.

Käyttöä voi rajoittaa myös kasvava epifyysi ja tunnoton iho. Diabeetikoita hoitaessa pitää huomioida että ultraäänihoito voi aiheuttaa usein verensokerin alenemista.

LÄHTEET:

  1. Opintomateriaali SAKKY hierojan erikoisammattitutkinto
  2. Arponen R. & Airaksinen O. 2004. Hoitava hieronta, WSOY. Porvoo
  3. Ultrasound stimulation of bone and cartilage : : interactions in common in vitro and tissue engineering configurations, Leskinen J.,Itä-Suomen yliopisto 2015, Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences., online http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1683-9/ (pdf, 1.26 MB)

Sivun alkuun

Hieronnan historia.

Hieronta on ollut kautta aikojen käytetty hoitomuoto. Vanhimmat maininnat hieronnasta ovat peräisin Kiinasta 2700 eKr. Kong Fun teksteistä. Antiikin Kreikassa lääkärit käyttivät hierontaa hoitona. Silloin hierontaa on käytetty erilaisten vammojen ja ummetuksen hoitoon. Jo muinaiset roomalaiset gladiaattorit hierottiin vetreään taistelukuntoon. Euroopassa hieronan edelläkävijöitä on ollut Ranskassa, Hollannissa ja Ruotsissa.  Miekkailun opettaja Per Henrik Ling kehittämä Swedish Massage on edelleenkin maailmalla tunnettu. Saksassa hieronta eli kulta-aikaansa 1800 ja 1900 luvun vaiheessa, jolloin aiheeesta julkaistiin useita oppikirjoja. Suomessa hierontataito on kulkenut perinnetietona suvussa äidiltä tyttärille. Mauri Hartea perusti 1893 hierontaopiston jonka oppilaina olivat voimistelijat ja lääketieteen opiskelijat. Hieronta  olikin lääkintöhallituksen määräämänä pitkään pakollinen oppiaine lääketieteen kanditaateille.

Lähde: Urheiluhieronta 1995, J.Ylinen, Mel Cash & Heikki Hämäläinen
Sivun alkuun